Suomen Jääkiekkohisto-
riallinen Seura

ryhmakuva

SJHS perustettiin 5.12.2015 Tampereella Vapriikin tiloissa. Seuran ensimmäinen hallitus eturivissä vasemmalta Matti Hannula, Kimmo Leinonen, Hannu Kauhala (puheenjohtaja), Kimmo Isotalo, Antti Seppänen, Jari Vainio ja Ossi Viita. Takarivissä muut perustamiskokoukseen osallistuneet (vasemmalta) Veikko Lintinen, Juha Aaltonen, Pekka Jyrkiäinen, Juha Hiitelä, Michael Sundsten, Mika Heinonen, Tom Ratschunas, Markku Kasila, Olav Björkstrand, Arto Nieminen, Ari Mennander ja Janne Sarna.

Suomen Jääkiekkohistoriallinen Seura perustettiin 5. joulukuuta 2015 Museokeskus Vapriikissa Tampereella. Paikalla oli 19 henkilöä, jotka yksimielisesti päättivät perustaa seuran sekä hyväksyivät sen tarkoitusperät ja säännöt. Seuran tarkoituksena on edistää Suomen jääkiekkoilun historian tutkimusta, tallentaa siihen liittyvää materiaalia, sekä ylläpitää suhteita alan vastaaviin ulkomaisiin yhdistyksiin.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hannu Kauhala ja hallitukseen Matti Hannula, Kimmo Leinonen, Kimmo Isotalo, Antti Seppänen, Jari Vainio ja Ossi Viita. Toiminnantarkastajiksi valittiin Juha Aaltonen ja Michael Sundstén.

yhteistyökumppanimme

yhteistyö-
kumppanimme

Toimimme yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa:

Seuran säännöt

Yhdistyksen nimi on Suomen Jääkiekkohistoriallinen Seura ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

 

Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää Suomen jääkiekkoilun historian tutkimusta ja tallentaa siihen liittyvää erilaista materiaalia sekä ylläpitää suhteita alan vastaaviin ulkomaisiin yhdistyksiin.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • kerää, tallentaa ja dokumentoi jääkiekkoiluun liittyvää materiaalia.
  • harjoittaa näyttely-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa.
  • järjestää kokous-, esitelmä-, keskustelu- ja muita tilaisuuksia.

Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä kerätä jäsenistöltään jäsenmaksuja. Yhdistys voi toimeenpanna varainkeräyksiä. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistyksen toiminnan tulee olla yleishyödyllistä.

 

Yhdistyksellä voi olla vuosijäseniä, kunniajäseniä ja yhteisöjäseniä.

 

Vuosijäsen on jääkiekkoilun historiasta kiinnostunut henkilö, joka on tuottanut siihen liittyvää materiaalia. Vuosijäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilöitä hakemuksen perusteella. Yhteisöjäseneksi hallitus voi hyväksyä sitä hakevan oikeuskelpoisen yhteisön.

 

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi ansioituneen tai yhdistyksen tarkoitusperiä erityisen ansiokkaasti edistäneen henkilön.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa on yhdistyksen vuosijäsenillä, kullakin yksi ääni.  Kunnia- ja yhteisöjäsenillä on läsnäolo-oikeus ilman äänioikeutta.

Vuosijäseneltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun ja yhteisöjäseneltä perittävän vuotuisen yhteisöjäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Ero astuu voimaan eroilmoitusta seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahden kalenterivuoden ajalta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

Yhdistystä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kuusi yhdistyksen kokouksen valitsemaa jäsentä sekä sihteeri ilman äänioikeutta. Tarvittaessa hallitus voi kutsua toimintaansa edustajia jääkiekkoilun järjestöistä.

Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu muut tarpeelliset toimihenkilöt.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolme hallituksen jäsenistä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tai kun kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti edellyttää. Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja siinä on mainittava esille tulevat asiat.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, johon on merkittävä päätökset ja äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja kokouksessa pöytäkirjantarkastajaksi valittu yksi jäsen.

Hallitus päättää yhdistyksen irtaimen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Hallitus voi asettaa avukseen työvaliokunnan ja erityisiä asioita varten erillisiä toimikuntia.

Hallitus pitää yhdistyksen jäsenistä jäsenluetteloa.

 

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi yhdessä yhdistyksen sihteerin kanssa.

 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös liitteineen ja muut tarpeelliset asiakirjat on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kahta viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

 

Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhdistyksen kokoukseen lähetetään kullekin jäsenelle tämän ilmoittamaan osoitteeseen vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen avaus

2) kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4) esitetään yhdistyksen tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

5) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

6) päätetään vuosi- ja yhteisöjäsenmaksun suuruus

7) päätetään toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio

8) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet mikäli heidän toimikautensa on päättymässä

9) päätetään hallituksen jäsenille mahdollisesti suoritettavasta palkkiosta

10) valitaan toiminnantarkastajat ja heille varamiehet

11) päätetään toiminnantarkastajien palkkiosta palkkiolaskun mukaan

12) käsitellään muut esityslistassa mainitut asiat

Yhdistyksen kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Hallitus kutsuu yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle katsoessaan sen tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

 

10§

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntöjen muutosesityksestä on mainittava kokouskutsussa, ja esityksen on saatava taakseen vähintään viisi kuudesosan (5/6) enemmistö annetuista äänistä.

Ehdotus yhdistyksen purkamisesta käsitellään ja päätetään samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muutos.

 

13§

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirtyvät varat, esineet ja muu materiaali ensisijaisesti Suomen Jääkiekkomuseolle tahi toissijaisesti Suomen Urheiluarkistolle tai, jos tämä ei ole mahdollista muulle urheilun ja siihen liittyvän historian museoinnista kiinnostuneelle taholle.

Start typing and press Enter to search