Koulukadun tekojäärata valmistui vuonna 1956 (kuvan oikeudet: Suomen Jääkiekkomuseo).

Ylämummo ja alamummo-sanonnat juortavat juurensa juuri Koulukadun jääkiekkoradan historiaan.  Tampereen kaupunki osoitti tamperelaiskiekkoilijoille Koulukadun kiekkopyhätöksi syksyllä 1945. Ilveksen kolminkertainen SM-kultamitalisti ja edustusjoukkueeseen 1951 noussut Heikki Salminen muistelee Koulukadun historiaa seuraavasti:

 

“Kenttä rakennettiin etelä-pohjoissuuntaiseksi. Pohjoispääty ristittiin nopeasti kiekkoradan takana sijainneen Tampereen Talouskoulun lempinimen mukaisesti Soppakoulun päädyksi ja eteläpääty kentän kaakkoispuolella sijainneen ruotsinkielisen vanhainkodin De Gamlas Hem lempinimen mukaisesti Mummukopan päädyksi.  De Gamlas Hem oli antanut lempinimensä jo Koulukadun edeltäjälle eli Eteläpuiston kiekkoradalle, jota kutsuttiin Mummukopan kentäksi.”

KooVee:n Juhani Tammi hyökkäämässä Tapparan maalille Koulukadun kentällä. Tammen pahaksi onneksi maila menee poikki ratkaisevalla hetkellä. Taka-alalla Tapparan Esko Luostarinen ja maalissa Hannu Elo (Kuvan oikeudet: Suomen Jääkiekkomuseo).

“En muista, kenen suusta ensimmäisen kerran kuulin ylämummon tai alamummon”, kertoo Salminen, “kenties se tapahtui jonkun pelin aikana tai harjoituksissa, mutta joka tapauksessa kiekon sujahdettua maaliin eteläpäädyn vasemmanpuoleiseen ylänurkkaan, siitä kehaistiin kavereille ylämummoon suuntautuneena osumana.  Se oli vakiintunut minun juniorivuosina Koulukadulla pelattaessa – muilla Tampereen kentillä tehtyjä yläkulmaan suuntautuneita maaleja en muista kutsutun ylämummoiksi, ainoastaan Koulukadun kentän eteläpäädyn vasen ylänurkka oli ylämummo. ”

 

“Kolmekymmentä vuotta nuoremman Timo Jutilan uudelleen lanseeraama ylämummo todistanee osaltaan Tampereen kiekkoperinteen jatkumon”, arveli Heikki Salminen, “kiakkoo eikä missään nimessä lätkää pelaavan kaupungin kiakkosanastossa.”

Teksti: Kimmo Leinonen