ARTIKKELI | Teksti & kuvat: Matti Hannula

Pirkkolassa ennen ja nyt

Pirkkolan uudet jäähallit vihittiin käyttöön 18. syyskuuta 2021. Entinen kahden hallin kompleksi oli jouduttu ilmenneiden kosteusvaurioiden ja mikrobien vuoksi sulkemaan keväällä 2018 ja purkamaan. Pirkkolan jääkiekkohistoria sai alkunsa jo syksyllä 1965.

Pirkkolan urheilupuisto rakennettiin pääosin 1960-luvun puolivälissä. Tekojää vihittiin 17. lokakuuta 1965. Vihkiäisottelussa kohtasivat HIFK ja ruotsalainen Rögle BK, jonka riveihin Pentti ”Linkku” Lindegren oli vastikään siirtynyt. Vihkiäisottelu päättyi 2–2-tasapeliin. HIFK:n Esko Rekomaa teki Pirkkolan tekojäähistorian ensimmäisen maalin. Vihkiäisvieras teki välillä kaksi, ja sitten Esko Kaonpää vastasi isäntien tasoituksesta.

Pari päivää aiemmin Rögle BK oli pelannut Tampereella paikallista allianssia vastaan ja saanut sikailuillaan aikaan melkoisen kohun. Sen ajan tähtipelaaja Ulf Sterner muun muassa huitaisi Timo Ahlqvistia mailalla päähän.

Pirkkolassa ei sikamaisuuksia nähty. Ei pahemmin myöskään SM-sarjakaudella 1965–1966. Helsingin jäähallin valmistumista odotellessa helsinkiläiset pääsarjaseurat HIFK ja HJK nimittäin pelasivat kotiottelunsa Pirkkolassa.

Pirkkolan uudet jäähallit ovat täsmälleen samassa paikassa kuin aiemmatkin. Kävijämäärän odotetaan olevan vuositasolla noin 170 000. Rakennuksessa on hyödynnetty uutta rakennustekniikkaa, jonka avulla voidaan saavuttaa jopa 60 prosentin energiatehokkuus vanhaan halliin verrattuna.

Kotijoukkueilla kehno kausi

Ensimmäinen SM-sarjaottelu Pirkkolassa pelattiin 6.11.1965. Vastakkain sarjakauden avauksessa olivat HIFK ja Ilves. Tulos oli 2–2-tasapeli. Jatkoajat ja voittolaukauskilpailut tulivat jääkiekkoon vasta paljon myöhemmin.

SM-sarjakaudella 1965–1966 pelattiin ensin runkosarja kahdessa kuuden joukkueen lohkossa. Sen jälkeen kummankin lohkon kolme parasta jatkoivat mestaruussarjassa ja kolme huonointa putoamissarjassa.

Sekä A-lohkossa pelannut HJK että B-lohkossa pelannut HIFK joutuivat putoamissarjaan, jonka kolme huonointa putosivat Suomen sarjaan. Se oli molempien helsinkiläisten kohtalona. HIFK voitti kaksinkertaisen putoamissarjan molemmat paikallispelit, mutta jäi silti lopullisessa sarjataulukossa pykälän HJK:n alapuolelle, sijalle 11. Viimeiselle tilalle sijoittui Oulun Kärpät, joka kuitenkin Pirkkolan tekojään historian viimeisessä SM-sarjaottelussa, 10. helmikuuta 1966, voitti HIFK:n. Lukemat olivat 1–4. Matti Murto teki HIFK:n ainoan maalin. Esa Peltonen teki sekä Kärppien ensimmäisen että viimeisen.Ottelun virallinen yleisömäärä oli 326.

Porilainen RU-38 haki 9. joulukuuta 1965 HIFK:lta pisteet Pirkkolasta lukemin 1–6. Ottelun kaikki maalit tehtiin keskimmäisessä erässä. Tässä Helsingin Sanomissa seuraavana päivänä julkaistussa kuvassa RU-38:n Timo Mäkelä yrittää ujuttaa kiekkoa ohi HIFK:n maalivahdin Henrik Granholmin.

Ulkona vasta 45 vuotta myöhemmin

Kun Helsingin jäähalli lokakuussa 1966 otettiin käyttöön, SM-sarjassa ei ollut ainuttakaan joukkuetta pääkaupungista, mutta Suomen sarjan etelälohkossa neljä (HIFK, HJK, Karhu-Kissat ja Töölön Vesa). HIFK nousi kauden 1966–1967 päätteeksi takaisin SM-sarjaan. Se sijoittui sarjassa Vesan kanssa tasapisteisiin. Pelattiin uusintaottelu noususta, ja sen HIFK voitti 4–2.

Pirkkolan tekojää katettiin vuonna 1974, ja kakkoshalli valmistui ykköshallin kylkeen vuonna 1991. Kauden 1965–1966 jälkeen miesten pääsarjajääkiekkoa pelattiin Helsingissä seuraavan kerran taivasalla melko tarkalleen 45 vuotta myöhemmin. Olympiastadionilla pelattiin Jokerien ja HIFK:n ensimmäinen ns. talviklassikko 5. helmikuuta 2011. HIFK voitti 4–3. Virallinen yleisömäärä oli 36 644. HIFK:n kapteenina oli Esa Peltosen poika Ville Peltonen, joka myös palkittiin ensimmäisen Talviklassikon parhaana pelaajana.

Suomen Jääkiekkohistoriallisen Seuran laatta Pirkkolan uusien jäähallien ylätasanteen sisäänkäynnin viereisessä seinässä kertoo paikan historiasta.

Start typing and press Enter to search