ARTIKKELI | Teksti & kuvat: Pentti Lindegren ja Matti Hannula
(Teksti pohjautuu Pentti Lindegrenin Legendat-julkaisuun 2014–15 kirjoittamaan artikkeliin)

Multilegenda on poissa

Jaakko Manssila oli neljän lajin pääsarjapelaaja

Pääsarjaa 1960-luvulla peräti neljässä lajissa – muun muassa jääkiekossa – pelannut Jaakko Manssila menehtyi äkillisesti marraskuun 6. päivänä 80-vuotiaana. Joulukuussa 1963 Manssila teki melko harvinaisen, ellei peräti ainutlaatuisen tempun: pelasi samana päivänä SM-sarjaottelun kolmessa eri palloilulajissa.

Jaakko Manssilan lapsuudenkoti sijaitsi Helsingin Kalliossa, legendaarisen Kallion urheilukentän ”Brahiksen” tuntumassa. Urheilu ja ennen muuta palloilut olivat pihan poikien jokapäiväisinä harrastuksina. Katulätkän ja pihapelien kautta tuli ensimmäisenä kuvaan jääkiekko, jonka puitteissa poikajoukko järjesti 1950-luvun alkuvuosina ensimmäisen korttelikiekkosarjankin. “Helsingin puhelinluettelon kartan perusteella piirsimme korttelijoukkueiden rajat ja hoidimme joukkueille yhdyshenkilötkin”, Manssila muisteli Legendat-jääkiekkojulkaisussa syksyllä 2014.

Jaakko Manssila 75-vuotispäivänään, 1. syyskuuta 2014. Kuva: Matti Hannula

Nopeaa kehitystä

Kallion urheilukenttä oli ennen muuta perinteisten työläisurheiluseurojen kotikenttä. Siellä harjoittelivat ja pelasivat sellaiset seurat kuten Kullervo, Ponnistus, Jyry ja Töölön Vesa. Niinpä oli luonnollista, että sieltä löytyivät Manssilan ensimmäiset seurat, jääkiekossa Töölön Vesa ja jalkapallossa Ponnistus. Vankkarakenteisen Jaakon kehitys jääkiekossa oli nopeaa, ja jo 17-vuotiaana hän oli edustusjoukkueessa, kun Töölön Vesa nousi ensimmäisen kerran SM-sarjaan kaudeksi 1955–56. Vesan ensimmäinen SM-sarjamatka kesti kolme kautta, jona aikana Jaakko nousi yhdeksi joukkueen runkopelaajista, jonka hyökkäävä puolustajanpeli toi kaudella 1957–58 jo neljä maalia kahdeksassa runkosarjaottelussa. Vesa kuitenkin putosi SM-sarjasta, mutta keväällä 1960 oli uuden nousun aika Manssilan vahvasti tahdittamana.

Koripallon SM-sarjaan

Mutta muutkin pallopelit olivat vahvasti mukana Manssilan ohjelmassa, jalkapallo niin ikään Vesan riveissä ja koripallo, jonka alku onkin oma tarinansa. Jaakko oli töissä juoksupoikana TUL-lehdessä, jonka toimitus sijaitsi silloin Helsingin Työväentalossa Hakaniemessä. Jaakolla oli tapana käydä alakerrassa sijaisevassa Helsingin Tarmon salissa heittelemässä vapaa-aikana palloa koriin. Koripallolegenda Pentti Salmi, HKT:n suuruuden luoja, oli tuolloin TUL-lehden päätoimittaja. Hän näki Jaakon salilla heittelemässä ja kehotti tätä tulemaan mukaan HKT:n harjoituksiin. Salmen tarkka silmä ei erehtynyt: Manssila nousi SM-sarjaan kaudella 1958 ja pian myös HKT:n aloitusviisikkoon.

manssila1_2

Töölön Vesan Jaakko Manssila (vas.) yrittää pysäyttää 1960-luvun alun SM-sarjaottelussa Rauman Lukon Matti ”Mölli” Keinosta.
Taustalla Vesan Veikko Haapakoski. Kuva: Jaakko Manssilan arkisto

Vuoden pelikielto

Vesan visiitti jääkiekon SM-sarjassa jäi vain yhden talven (1960–61) mittaiseksi, mutta Jaakko pelasi uransa siihen mennessä parhaan kauden ollen puolustajien pistepörssin kärkikolmikossa lukemin 6+5=11. Hyvät pelit toivat myös komennuksen B-maaotteluihin Tšekkoslovakiaa vastaan. Manssilan huippukausi oli noteerattu myös muiden pääsarjaseurojen piirissä, ja niinpä ura jatkuikin SM-sarjassa, kun TPS värväsi hänet riveihinsä. Kaudesta Turussa muodostui kuitenkin varsin rikkonainen, jonka keskeytti vielä suhteeton pelikielto. Sen Suomen Jääkiekkoliitto langetti Manssilalle tapaninpäivänä 1961 pelatun KalPa-TPS -ottelun jälkeisistä tapahtumista. TPS:n pelaajia – mukana myös joukkueen bussinkuljettaja – oli ottelun jälkeen nakkikioskilla, kun kaksi kuopiolaismiestä kävi yllättäen bussinkuljettajan kimppuun. Manssila meni väliin auttamaan kuljettajaa, kun ryhmän kolmas mies hyökkäsi hänen kimppuunsa. Jaakko veti hyökkääjän pystyyn Kallion katujen tyyliin. Maalivahti Esko Niemi tuli Manssilan avuksi rauhoittamaan tilannetta. Poliisit olivat pian paikalla ja veivät sekä Manssilan että Niemen mukanaan poliisilaitokselle. Manssilan päälle hyökännyt kuopiolaismies syytti tätä pahoinpitelystä! Sivullisena mukaan joutunut Manssila tuomittiin kuopiolaiskolmikon todistelujen perusteella yllättäen sakkoihin. Tämän välikohtauksen takia Suomen Jääkiekkoliiton liittojohtokunta katsoi 3.1.1962 Manssilan syyllistyneen urheilijalle sopimattomaan tekoon ja päätti asettaa hänet 31.12.1962 asti kestävään pelikieltoon sekä julistaa Esko Niemen kelvottomaksi liiton edustustehtäviin. Näin ”Niekku” menetti jo varmana pidetyn MM-kisapaikan! Kun nimivahva TPS vielä kaiken lisäksi yllättäen putosi kauden päätteeksi sarjasta, päätti Manssila palata juurilleen Töölön Vesaan, joka oli taas puolestaan noussut takaisin pääsarjaan kaudeksi 1962–63. Pitkä pelikielto katkaisi todella tylysti Jaakon vahvassa nousussa olleen jääkiekkouran ja vaikutti samoin myös koripalloon, jossa Jaakko oli TPS:n myötä siirtynyt Turun NMKY:n riveihin, sillä pelikielto ulottui kaikkiin SVUL:n alaisiin lajeihin.

Kolmen pääsarjapelin päivä

Koripallo oli Manssilalla jo kulkenut jääkiekon rinnalla HKT:n pelipaidassa todella hyvin. Kaudella 1959 hän oli nakutellut pisteitä koripallon SM-sarjassa kovalla 20,4 pisteen keskiarvolla. Kauden 1960–61 päätteeksi ripustettiin miehen kaulaan ensimmäinen SM-mitali. Turun NMKY:ssä Manssila ehti pelikiellon takia pelata vain kolme ottelua hyvällä 20,4 pisteen keskiarvolla. Paluu Helsinkiin ja takaisin HKT:hen toi heti toisen Suomen mestaruuden keväällä 1963. Sama tahti jatkui myös kahtena seuraavana vuonna. Manssila oli aloittanut myös käsipalloilun kuten monet muutkin sen ajan koripalloilijat. “Jalkapallomaalivahtilegenda Aarre Klinga, joka oli maajoukkuemies myös käsipallossa, sai houkuteltua minut mukaan Kiffenin SM-sarjamiehistöön”, Manssila muisteli. Sen seurauksena tehtiinkin 8.12.1963 ainutkertaista suomalaista urheiluhistoriaa. Silloin Manssila pelasi samana päivänä SM-sarjaottelun kolmessa eri lajissa! Ensin alkuiltapäivästä oli HKT:n koripallo-ottelu, myöhemmin iltapäivällä jääkiekon SM-sarjaottelu Vesa-Tappara ja vielä illalla käsipallon SM-sarjaottelu Kiffenin väreissä. Kaiken lisäksi Manssila oli kaikissa kolmessa pelissä voittajien riveissä. Vesa putosi sitten jääkiekon SM-sarjasta keväällä 1964, mutta koripallossa Manssilan menestys siis jatkui. Kausi 1965–66 oli hänen koripallouransa paras. Manssila oli SM-sarjan toiseksi paras pistemies keskiarvolla 24,1.

Viltissä isossa pelissä

Jalkapallo oli seurannut Manssilan skaalassa vähän sivuosassa jo Ponnistuksen juniorivuosista lähtien, ja Ponnistus oli sittemmin vaihtunut Töölön Vesaan. Vesasta Jaakko sitten siirtyi SM-sarjaan Helsingin Palloseuran maaliin. Hän vartioi ”vihreiden jääkäreiden” maalia menestyksellisesti yhden pääsarjakauden (1964) ajan. Jääkiekossa Vesa yritti sitkeästi paluuta SM-sarjaan, ja keväällä 1967 se olikin todella lähellä. Molemmat pääkaupunkilaisjoukkueet, HJK ja HIFK, olivat pudonneet vuotta aiemmin pääsarjasta. HIFK oli suomensarjan itälohkon kärjessä ja jo matkalla takaisin ylös. Sarjan päättyessä HIFK ja Vesa olivat kuitenkin tasapisteissä ja nousijan selvittäminen vaati uusintaottelua. Vesa oli voittanut joukkueiden viimeisen runkosarjakohtaamisen 3–1, ja hyökkääjäksi nostetun Manssilan ketju, jossa hänen lisäkseen pelasivat Pekka Vuorio ja Rolf Nyman, teki kaikki voittajien maalit. Uusintaottelussa, jonka HIFK voitti 4–2, ei Vesan valmentaja Jorma Salmi kuitenkaan peluuttanut Manssilan ketjua kertaakaan. “Kun jälkeenpäin sitten kuulin, että Salmi oli jo paljon aikaisemmin tehnyt seuraavaksi kaudeksi valmentajasopimuksen IFK:n kanssa, herätti se kaikenlaisia ajatuksia”, Manssila muisteli.

Monipuolisuus esteenä maajoukkuepaikkaan

Jääkiekko jäi sen jälkeen vähän vähemmälle. Manssila kiekkoili Vesan kakkosjoukkueessa ja oli myöhemmin nostamassa vielä tätä joukkuetta, ”Kodin Kynttilöitä”, kakkostasolle eli suomensarjaan. Koripallossa Jaakon viimeinen SM-sarjakausi 1968–69 toi vielä kolmannen SM-hopean. Poikkeuksellisen upea ura käsittää seitsemän kautta jääkiekon SM-sarjassa sisältäen Vesan kaikki kuusi SM-sarjakautta, 12 SM-sarjakautta koripallossa, neljä SM-sarjakautta käsipallossa ja yhden kauden jalkapallon SM-sarjassa.

Jääkiekossa Manssila pelasi 2 B-maaottelua, voitti koripallossa neljä Suomen mestaruutta, kolme hopeaa sekä yhden pronssin ja teki yhdessä SM-sarjaottelussa 44 pistettä ja Euroopan Cupin ottelussa 37 pistettä. “Näyttöni olisivat varmasti riittäneet maajoukkuetehtäviin, mutta koripallomaajoukkueen valmentajalegenda Kalevi Tuominen ilmoitti, että minun pitäisi keskittyä vain koripalloon, jos haluan maajoukkueeseen”, on Manssila kertonut. “Rakastin pelaamista todella paljon ja halusin vain nauttia eri peleistä. En haikaile yhtään menetettyjen maajoukkuemahdollisuuksien perään… Esikuvat minulle löytyivät samassa rapussa asuneesta vähän minua vanhemmasta Vannisen Pepestä ja sitten Neuvostoliiton legendaarisesta keskushyökkääjästä Vsevolod Bobrovista, jonka näin maaottelussa Hesperian jääkiekkokaukalossa. Minulle annettiinkin Brahiksen kulmilla lempinimeksi Kallion Bobrov”, muisteli Manssila, joka nosti kiekkouraltaan esiin yhden ottelun HPK:ta vastaan Hämeenlinnassa ennen sarjakauden alkua: “Tein seitsemän maalia, ja katsomosta kuului huuto:” Manssila, jos sulla ei ole Helsingissä töitä, niin täältä kyllä löytyy!” Töitä sitten kyllä löytyi Helsingistäkin. Manssila toimi kaikkiaan 36 vuotta huostaanotettujen ja vaikeuksiinjoutuneiden lasten ja nuorten arvostettuna ohjaajana.

FAKTABOKSI: JAAKKO MANSSILA

S. 1.9.1939 – K. 6.11.2019
JÄÄKIEKON SM-SARJAA VUOSINA 1955–64 TÖÖLÖN VESASSA JA TURUN PALLOSEURASSA YHTEENSÄ 63
OTTELUA, JOISSA 24 (17+7) TEHOPISTETTÄ JA 35 JÄÄHYMINUUTTIA
2 B-MAAOTTELUA
LISÄKSI SM-SARJAA
– KORIPALLOSSA 12 KAUTTA (11 KAUTTA HKT:SSA, 1 KAUSI TURUN NMKY:SSÄ)
4 SM-KULTAA, 3 HOPEAA JA 1 PRONSSI
– KÄSIPALLOSSA NELJÄ KAUTTA (KIFFEN)
– JALKAPALLOSSA YKSI KAUSI (HPS)

Start typing and press Enter to search