UUTISET JA TAPAHTUMAT

Aarne Honkavaaran henkilöarkisto Urheilumuseossa

Urheilumuseon arkisto on saanut järjestettyä, koteloitua ja luetteloitua Aarne Honkavaaran asiakirjat. Aineistoa on kuudessa arkistokotelossa vuosilta 1937–2014. Aineisto sisältää Honkavaaran päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa, erilaisia luetteloja ja tilastoja sekä käsikirjoituksia Suomen jääkiekkohistoriasta. Aarne Honkavaaran henkilöarkisto antaa erinomaisen lisän jääkiekkohistoriamme tutkimiseen.

Tampereen Ilveksen historiapioneereja Kimmo Leinosta ja Jari Vainiota kiitämme siitä, että asiakirjat saatiin kaikkien käyttöön Urheilumuseon arkistoon. Arkistoluettelo on nähtävissä asiakaspalvelutiloissa ja sitä voi tilata s-postilla arkiston henkilökunnalta.

Jääkiekkohistoria valmistui!

Suomen jääkiekon 90-vuotishistoria Koko kansan leijonat saatiin ajoissa valmiiksi ennen Jääkiekkoliiton juhlavuotta.

Suomen jääkiekon historia ulottuu lähes 100 vuoden päähän. Suomen Palloliitto ja Luisteluliitto kamppailivat lajin hallinnasta ennen Jääkiekkoliiton perustamista. Laji kehittyi hitaasti. Useimmat pelaajat olivat jääpalloilijoita.

Ensimmäisiin olympiakisoihin osallistuttiin 1936, mutta ainoastaan tarkkailijoina. Joukkue lähetettiin vasta Oslon kisoihin 1952. MM-kisoissa Suomi oli ollut mukana Baselissa 1939 jääden viimeiseksi.

Sotien jälkeen jääkiekkoa kehitettiin innolla. Ruotsista saatiin varusteita ja vaikutteita. Yhteiskunnallinen murros hyödytti jääkiekkoa. Agraarinen Suomi hiihti ja harrasti yleisurheilua. Vaurastunut ja länsimaistunut Suomi pelasi jääkiekkoa. Merkittävää oli jäähallin valmistuminen Tampereelle 1965 ensimmäisiä omia MM-kisoja varten.

Suomalaiset saivat odottaa pitkään jääkiekkomenestystä. Ennen Calgaryn olympiahopeaa 1988 koettiin monia kirveleviä tappioita. Jääkiekko selvisi voittajana 1990-luvun lamasta. Hekumallinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin 1995. Yhteensä miehet ovat ottaneet 19 arvokisamitalia.

1990-luvulta alkaen on panostettu myös naisten jääkiekkoon. Naiset ovat saavuttaneet kaksitoista pronssia MM-kisoista ja kolme olympiakisoista.

Jääkiekkohistoria kuvaa Suomi-kiekon kehittymistä Koko kansan leijoniksi. Kirjan tekijät ovat professori Markku Jokisipilä, FT Jouko Kokkonen, FM Kalle Rantala ja Dosentti Ossi Viita. Lisäksi teoksessa on jääkiekkoasiantuntijoiden erityisartikkeleita.

wha1

Kiekkolegendat muistelivat WHA-aikoja

Suomen Jääkiekkomuseon ja Suomen Jääkiekkohistoriallisen Seuran (SJHS) yhteisesti järjestämä Suomen jääkiekon juuret tilaisuus museokeskus Vapriikissa 13.4. keräsi ilahduttavan paljon väkeä. Paikalla oli 40 innokasta kuuntelemassa ensimmäistä jääkiekon juuret tilaisuutta aiheena suomalaiset Pohjois-Amerikan ammattilaisliiga WHA:ssa 1970-luvulla. Iltapäivän keskusteluhetkestä teki onnistuneen tapahtuman kuusi entistä WHA:n suomalaispelaajaa: Veli-Pekka Ketola, Heikki Riihiranta, Juhani Tamminen, Markus Mattsson, Hannu Kamppuri ja Risto Siltanen. He eivät aristelleet laukoessaan mitä värikkäimpiä tarinoita ammattilaisjäiltään. Noin minuutin välein yleisö räjähti nauramaan, kun jutut olivat niin maan perusteellisen hauskoja.

Ykköspalkinto menee Heikki Riihirannalle. Riihiranta pelasi Winnipegissä WHA-kaudet 1974–75, 75–76 ja 76–77. ”Kerran olin Bobby Hullin apuna hänen karjatilallaan. Pakkasta oli 30 astetta, ja olimme monta tuntia ulkona. Palkkioksi sain puolikkaan härän ruhoa.” Sen IFK:n legendaarinen pakki joutui myöntämään, että tällä kertaa oli ollut pakko laittaa pitkät alkkarit, mitä normaalistihan kukaan itseään kunnioittava IFK:n pelaaja ei päällensä laittaisi. Nopeasti Riihirantakin veti tämän lipsahduksensa takaisin painottaen, että eivät ne alkkarit olleet vaan välihousut.

Jääkiekkomuseon ja SJHS:n Suomen jääkiekon juuret tilaisuudet jatkuvat jälleen ensi vuoden puolella. Aiheita voi ehdotella!

Ks. myös http://www.jaakiekkomuseo.fi/

wha2
tunnus_valkoinen_rgb_suomiruotsi

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 13.4.2019 Vapriikissa klo 12.

Kokouksen jälkeen kaikille avoin keskustelutilaisuus WHA:sta klo 14 alkaen.

wha-mainos
jaakiekkoliiton-perustamisilmoitus_idrottsbladet-19290118-1

Kaksi päivää ennen Jääkiekkoliiton perustamista julkaistiin Idrottsbladetissa lyhyt uutinen. Siinä toivottiin jääkiekkoseuroja lähettämään edustajansa perustamiskokoukseen, joka pidettiin Helsingissä Kiffenin tiloissa. Uutisessa käytettiin vielä vanhaa kadun nimeä Andrégatan (Antinkatu), vaikka katu oli muutettu 1928 Lönnrotinkaduksi.

Suomen Jääkiekkoliiton perustamisesta 90 vuotta

Suomen Jäähockeyliiton perustava kokous pidettiin 20. tammikuuta 1929 klo 17.30 Helsingissä Kiffenin tiloissa osoitteessa Lönnrotinkatu 11. Paikalla olivat seitsemäntoista seuran edustajat kahdeksalta eri paikkakunnalta.

Seurat oli kutsuttu paikalle ”neuvottelemaan ja mahdollisesti myöskin päättämään itsenäisen Jäähockeyliiton perustamisesta maahamme”. Kokousta johti Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja Kauko Karvonen, joka selosti jääkiekon vaiheista Suomessa kahden liiton Palloliiton ja Luistinliiton taisteltua sen hallinnoinnista.

”Lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin itsenäinen Jäähockeyliitto maahamme perustaa.” Uudelle järjestölle valittiin väliaikainen toimikunta. Luistinliitosta otettiin insinööri Yrjö Salminen Tampereelta, insinööri Walter Jakobsson Helsingistä ja konttoristi Otto Kosunen Viipurista sekä Palloliitosta insinööri Kauko Karvonen Helsingistä, pankinprokuristi Niilo Koskinen Helsingistä ja
johtaja Erik Johansson Helsingistä.

Ensimmäisessä varsinaisessa edustajien kokouksessa 12. toukokuuta 1929 Suomen Jäähockeyliiton nimi muutettiin Suomen Jääkiekkoliitoksi ja sen perustamisasiakirja virallisesti allekirjoitettiin. Tarkoitukseksi määriteltiin toimia seurojen aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä sekä liiton sääntöjen mukaisesti ”harjoittaa jääkiekkopeliä Suomessa”.

Jääkiekkoliiton perustaneet 17 seuraa: Helsingin Luistelijat, Helsingfors Skridskoklubb, Ryska I.F. Start, Turun Palloseura, IFK i Åbo, Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK), Helsingin Jalkapalloklubi, Kronohagens Idrottsförening, Helsingin Palloseura, Viipurin Luistinseura, Viipurin Reipas, Kuopion Palloseura, Kajaanin Palloilijat, Tampereen Pyrintö, Tampereen Palloilijat,
Savonlinnan Riento ja Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat.

jkiekkoliiton-perustamispk_1
jkiekkoliiton-perustamispk_2

Jääkiekkoliiton perustamispöytäkirja

Teksti: Ossi Viita

suomenjaakiekkomuseo5124

Jääkiekkomuseon uuden perusnäyttelyn avajaisissa aateloidut uudet Jääkiekkoleijonat: Juho Junno, Antti-Jussi Niemi, Fredrik Norrena, Sami Salo ja Katja Riipi. Erkki Laineen palkinnon nouti hänen leskensä Erika Laine.

Jääkiekkomuseo siirtyi uuteen aikakauteen

Vuonna 1978 perustettu ja vuotta myöhemmin toimintansa aloittanut Suomen Jääkiekkomuseo siirtyi uuteen aikakauteen uudistetun perusnäyttelyn avajaisten myötä perjantaina 13.10.2017. Museon avajaisiin tervehdyksen toi Jääkiekkosäätiön puheenjohtaja ja pääkonsuli Kalervo Kummola, joka muisteli 40-vuoden takaisia museon perustamisvaiheita. Näyttelyn viralliset avajaissanat lausui maamme Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Avajaisten yhteydessä aateloitiin jääkiekkoleijonien vuosiluokka 2017. Kiekkotähdet Erkki Laine (postuumisti), Antti-Jussi Niemi, Fredrik Norrena, Katja Riipi ja Sami Salo sekä vaikuttaja Juha Junno saivat ansaitsemansa huomionosoitukset Pentti Lindegrenin (jääkiekkoleijona numero 137) juontamassa juhlallisessa seremoniassa. Palkinnot luovutti puolestaan Veli-Pekka Ketola (nr. 72) ja Jari Kurri (nr. 113). Aatelointi suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa Hockey Hall of Fame Finlandin näyttelytiloissa ja Jääkiekkomuseon hallituksen tavoitteena on, että tilaisuus järjestetään aina jatkossa museon tiloissa.

Museon näyttelyssä oli avajaisten aikana vuorossa pelipaitojen kavalkadissa SM-liigajoukkueet sekä NHL- ja KHL- sarjoissa pelaavien suomalaistähtien paidat. Historiallisten esineiden lisäksi nuorempia kiekkofaneja innosti perinteisen laukaisupelin lisäksi Tampereen Teknisen Korkeakoulun kanssa kehitetty maalivahtisimulaattori, jossa kilpailija saattoi mitellä taitojaan virtuaalisten laukausten torjujana.

suomenjaakiekkomuseo5126

Suomen Jääkiekkomuseo sijaitsee Museokeskus Vaprikissa, aivan Tampereen ydinkeskustassa. Suomalaisen kiekkoilun pyhättö siirtyi ensimmäisestä näyttelypaikastaan, Hakametsän Jäähallista, Vapriikkiin vuonna 2001 ja sai nyt tehtyjen uudistuksien myötä lisätilaa toiminnalleen. Yhteensä 440 neliömetrin näyttelytila on jaettu kahteen osioon: aateloitujen jääkiekkoleijonien kunniagalleriaan sekä jääkiekkohistoriaan kiinteästi liittyvien jääkiekkoesineiden esittelyyn.

Suositussa Museokeskus Vapriikissa vieraili vuonna 2016 yli 208 000 kävijää. Jääkiekkomuseoon on mahdollista tutustua tiistaista sunnuntaihin kello 10:00-18:00 välisenä aikana.

Teksti: Kimmo Leinonen
Suomen Jääkiekkomuseo ry:n puheenjohtaja, jääkiekkoleijona 211

Start typing and press Enter to search