ARTIKKELI | Teksti: Matti Hannula, kuvat: Matti Hannula & Jokerit

AIMO ON AREENANSA ANSAINNUT

Suomen runsaasta kahdestasadasta jäähallista vain yksi on nimetty jääkiekkovaikuttajan mukaan. Kuluvan vuosikymmenen alussa Vuosaareen Itä-Helsinkiin valmistunut kaksikaukaloinen halli on nimeltään Aimo Mäkinen Areena. Jokerien perustaja on areenansa ansainnut.

Töölön Vesa hävisi helmikuussa 1967 HIFK:lle uusintaottelun SM-sarjaan noususta. Tuolla kaudella ei Helsingillä ollut lainkaan joukkuetta pääsarjassa. Saman vuoden syksyllä Vesan jääkiekkotoiminta lopetettiin ja perustettiin Helsingin Jokerit ry. Rakennusmestari Aimo Mäkinen (s. 9.6.1924 – k. 22.3.2003) oli jääkiekkoseura Jokerien isä. Lähinnä pesäpallokatsomoista sitä ennen tutuksi tullut hahmo otti uuden seuran perustamisen yhteydessä Vesan velat osittain kontolleen. Särmikkäänä persoonana tunnetun Mäkisen rohkeat ratkaisut herättivät kummastusta, aivan kuten Hjallis Harkimonkin riskit runsaat parikymmentä vuotta myöhemmin.

Seppo Aalto kertoo kirjassaan Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta Jokeri-kiekkoa (Team-Erica Oy, 1992), että Jokerit-nimen keksi joukkueenjohtaja ja Veikkauksen osastopäällikkö Raimo Kähkönen. Aimo oli sen jälkeen varmistanut Tikkurilan Väritehtailta, ettei heillä ole mitään Jokerit-nimen käyttöä vastaan, sillä Jokeri-maalit oli tunnettu tuotemerkki. Samalla Aimo tosin ilmoitti, että jos maalitehdas suhtautuu asiaan kielteisesti, hänen rakennuksillaan ei enää Jokerilla maalata. Tikkurilan Väritehdas suhtautui myönteisesti ja sponsoroikin Jokereita pienellä rahasummalla.

Aimo Mäkinen Areena on kaksikaukaloinen jäähalli Vuosaaressa Itä-Helsingissä.

Laskukuoret avaamatta

Aimo Mäkinen ei itse asiassa vielä helmikuun 1967 lopulla tuota uusintaottelua katsomosta seuratessaan ainakaan omien sanojensa mukaan vielä suunnitellut jääkiekkojoukkueen ostamista. ”Konsulttiapua” toki silloinkin löytyi.

 

– Sanoin, että nostakaa nyt ihmeessä lippujen hintoja siihen uusintaotteluun. Mutta eivät he uskaltaneet, kun eivät uskoneet, että halli myydään loppuun, Aimo Mäkinen kertoi Jokerimaailma-lehden haastattelussa syksyllä 1997.

 

Helsingin jäähalli oli Vesan ja HIFK:n uusintaottelussa loppuunmyyty: 10 814 katsojaa oli hallin alkuvuosien kapasiteetti. Tasan kahdeksan kuukautta myöhemmin pidettiin Helsingin Jokerit ry:n perustamiskokous, ja hyvin nopeasti sen jälkeen koko jääkiekkoa seuraava Suomi tiesi, kuka on Aimo Mäkinen.

 

– Vesa ei olisi pystynyt SM-sarjassa pelaamaan, vaikka olisi noussutkin. Kun syksyllä pidettiin palaveria, osoittautui, ettei heidän rahastonhoitajansa ollut pitkään aikaan edes avannut laskukuoria, kun seuralla ei kuitenkaan olisi ollut rahaa niiden maksamiseen, Mäkinen muisteli 30 vuoden takaisia tapahtumia syksyllä 1997. Hän otti osan veloista hoitaakseen, synnytti Jokerit ja antautui täysin jääkiekolle. Kiekkobisnes oli Suomessa vielä silloin täysin tuntematon termi. Aimo Mäkisestä kotimainen kiekkoilu sai yhden kaikkien aikojen värikkäimmistä persoonistaan.

Kaksi kautta armonaikaa

Jokerien toiminta alkoi virallisesti 27. lokakuuta 1967. Ensimmäisen ottelunsa, tosin vielä Vesan vihreissä paidoissa, joukkue pelasi 10. marraskuuta. Silloin lahtelainen SM-sarjajoukkue Upon Pallo saapui Helsingin jäähalliin harjoitusvastustajaksi. Jokerien ensimmäinen sarjaottelu pelattiin 23. marraskuuta. Karhu-Kissat isännöi Suomen sarjan länsilohkon paikallisottelua, jonka Jokerit voitti 7–1.

 

Maltillisesti Aimo Mäkinen jaksoi odottaa Jokerien ensimmäisen kauden ja seurata sivusta, kuinka Rauman Lukko Matti Keinonen kapellimestarinaan palasi takaisin pääsarjaan jättäen Jokerit Suomen sarjan lohkossaan kakkoseksi. Seuraavana vuonna Jokerien oli jo pakko nousta. Tilannetta ei kuitenkaan helpottanut, että samaan lohkoon ilmestyi taas yksi maineikas SM-sarjasta pudonnut, Turun Palloseura. Mutta nyt SM-sarjan karsintoihin pääsi kustakin kolmesta Suomen sarjan lohkosta kaksi parasta. Kevään jatkopeleissä olivat etelälohkosta mukana niin Jokerit kuin TPS:kin.

Yllättävä kiusankappale

Jokerit voitti karsintasarjan lopulta puhtaalla pelillä, mutta yllättäen varsinaiseksi kiusankappaleeksi osoittautui pohjoislohkon voittanut Tapparan kakkosjoukkue Hilpara, jonka Jokerit sai karsintasarjan viimeisessä ottelussaan vastustajakseen kotihalliinsa. Panokset olivat kovat 5.3.1969. Hilpara oli kaadettava. Muuten nousu siirtyisi ainakin vuodella. Sitä ei Aimo Mäkisen lompakko kenties kestäisi. Jokerien tarina oli vaarassa jäädä lyhyeksi.

 

Mutta kun tasaisessa ottelussa alkoivat ratkaisuhetket lähestyä, otti Jokerien tuolloinen profiilipelaaja, Töölön Vesassa jo juniori-ikäisenä pelannut Timo Turunen ohjat käsiinsä. ”Tumban” ratkaisumaalin myötä Jokerit otti 4–3-voiton ja paikan SM-sarjassa. Kahden lahtelaisseuran, Reippaan ja Upon Pallon, fuusion myötä Upon Pallo luopui pääsarjapaikastaan ja 12-joukkueiseen SM-sarjaan nostettiin myöhemmin vielä karsintasarjan kolmonenkin, Hilpara.

Murskavoitto pääsarjadebyytissä

Jokerit pelasi ensimmäisen SM-sarjaottelunsa 1.11.1969. Niinä aikoina pääsarja tosiaankin käynnistyi yleensä marraskuun alussa. Kaikilla pääsarjapaikkakunnilla kun ei ollut vielä halleja.

 

Jokerit voitti SM-sarjadebyytissään Helsingin jäähallissa Hilparan peräti 16–2. Sarja-avauksessaan neljäntoista maalin voittoon ei tulokasjoukkue ole Suomen jääkiekon pääsarjahistoriassa ennen sitä tai sen jälkeenkään kyennyt.

 

Jokerit – toisin kuin Hilpara – oli kesän 1969 aikana melkoisesti vahvistunut. Aimo Mäkinen hankki Jokereihin monta maajoukkuetason pelaajaa: muun muassa Lahdesta Erkki ja Lauri Monosen sekä huippupuolustaja Ilpo Koskelan, Porista Veli-Pekka Ketolan, Turusta Henry Lepän ja Tampereelta Timo Sutisen. Lisäksi Timo Turusen johtama ”nallipyssyketju”, laidoilla Pentti Hiiros ja Timo Kyntölä, nousi SM-sarjassa vahvoista epäilyistä huolimatta aivan uudelle tasolle ja Turunen 1970-luvun alussa sekä kaksinkertaiseksi SM-sarjan maalikuninkaaksi että A-maajoukkueen vakiokasvoksi. Ensimmäistä Suomen mestaruuttaan Jokerit juhli kauden 1972–73 päätteeksi.

Kanada-sarja kasvualustana

Aimo Mäkinen teki paljon hyvää, mutta hänen oikutteleva ja tavallaan kitsaskin luonteensa kostautui ajoittain. Jokeri-pursi oli välillä vahvassa myötätuulessa, mutta useasti tuuli tuppasi kääntymään vastaiseksi. Yli kymmenen vuoden ajan Mäkinen hoiteli Jokereita yksinvaltiaan ottein, vaikka hänen muutamaankin kertaan jo uutisoitiin lyövän hanskat tiskiin ja jättävän Jokerit tuuliajolle tai myyvän seuran.

 

Monien värikkäiden, pelaajien istumalakkojakin sisältäneiden vaiheiden jälkeen Jokeriklubin Tuki ry. otti liigajoukkueen osalta ohjat käsiinsä vuonna 1980. Aimo jatkoi silti vielä pitkään 1990-luvulle aktiivisesti Jokerien junioritoiminnan parissa. Olihan Aimo sitä paitsi heti Jokerien historian alkuvaiheissa käynnistänyt Itä-Helsinkiin massiivisen kaupunginosajoukkueiden välisen Kanada-sarjan, mistä moni tuleva kiekkotähti, kirkkaimpana Jari Kurri, aloitti pelaajauransa.

 

Ensin Hjallis Harkimon tulo Jokerien ruoriin ja sitten Hartwall Areenan valmistuminen repivät lisää etäisyyttä liiga-Jokerien ja Aimo Mäkisen välille. Hartwall Areenassa Aimo ei tainnut käydä kertaakaan, ei ainakaan Hjalliksen aitiossa saunomassa.

 

– Mulla on ihan hyvä sauna täällä kotona, Aimo Mäkinen kommentoi Jokerimaailma-lehdelle asiaa syksyllä 1997 Tammisalon merimaisemista.

 

Marraskuun 8. päivä 2011 vihittiin Helsingin Vuosaaressa käyttöön jäähalli, joka sai nimekseen Aimo Mäkinen Areena. Sen rahoitukseen käytettiin Jokerien edesmenneen perustajan perintörahaa kaksi miljoonaa euroa.

Kääntyillee haudassaan

Lauri Mononen teki 1.11.1969 Jokerien historian ensimmäisen maalin Suomen pääsarjassa. Viimeisen – ainakin toistaiseksi – teki Markus Hännikäinen Hämeenlinnassa 16.3.2014 pelatun pudotuspelien ensimmäisen kierroksen toisessa ottelussa. HPK voitti tuon ottelun 3–2 ja katkaisi 2–0-voitoin sekä Jokerien kauden että seuran SM-liigahistorian. Sen jälkeen Jokerit on pelannut KHL:ää. Aimo Mäkinen teki aikoinaan rohkeita ratkaisuja, mutta kääntyilee kenties nykyään haudassaan.

Jokerien perustajalla Aimo Mäkisellä oli Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun kulmatalossa sijainneesta asunnostaan näköyhteys Helsingin jäähalliin.

aimo

Start typing and press Enter to search